Varikkokeskustelut

Jäärata => Yleistä => Aiheen aloitti: mastercam - 25.10.17 - klo:06:00



Otsikko: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: mastercam - 25.10.17 - klo:06:00
Aktiivisesti some -kirjoittelua harjoittavilta kuskeilta on tullut kritiikkiä vuoden 2018  jääratasääntöjä kohtaan. Lajiryhmä vastaa seuraavaa:

Jokainen muutos ja uudistus on tarkkaan harkittu. Uusilla käytännöillä edistetään tuvallisuutta, kohotetaan kilpailullista laatua, selkeytetään järjestelyjä ja tapahtuman kulkua yleisön kannalta. Tavoitteena on, että kaikki ilmoittatuneet pääsee ajamaan myös yhteislähdössä. Jos osallistujien määrä kasvaa niin suureksi, että B, C, jne -finaaleillakaan  ei luokkaa voida turvallisesti toteuttaa yhden päivän aikana niin on pakko laatia kalenteriin eri statuksen kilpailuja. Sekin tarvittaessa onnistuu.

Jäärata on hyvässä nosteessa ja harrastajamäärät ovat kasvussa. Lajiryhmässä olemme ottaneet asian huomioon parhaan kykymme mukaisesti. Emme suinkaan ole tappamassa hienoa lajia, vaan kehittämässä asioita eteenpäin.
 
Ehdotetut sääntömuutokset ovat käytännössä ajajien näkökulmasta pieniä. Kuljettajien valmistautuminen kauteen voi jatkua aivan kuin vanhojen sääntöjen mukaan toimittaessa. Ainoastaan uuteen 125 -luokkaan haluavien täytyy etsiä sopiva ajokki.

Tässä Oriveden 2017 esimerkin avulla taustaa muutoksille:

 Jatkossa(kin) yhden lähdön maksimi osallistujamäärä on 25 ajajaa. Open B -luokassa tuosta mentiin reilusti yli ja ajajat jaettiin kahteen ryhmään. Muutamassa muussakin luokassa oltiin aika lähellä kapasiteetin maksimia:

Ajajamäärät Orivesi 2017:
-VET 21 kpl
-Open A  23 kpl
-Open B 41 kpl
-Lites A 13 kpl
-Lites B 13 kpl

Oletamme, että ajajia tulee luokittain lisää noin 3-8 kpl. Hyvällä tuurilla ajajia tulee vielä tätäkin enemmän. Radalle ajajia mahtuu kerrallaan siis vain 25kpl. Luokkia ei voi jakaa kahtia ja ajattaa kaikilla luokilla tuplalähdöt. Päivän pituus loppuu yksinkertaisesti kesken.

Ei ole myöskään järkevää karsia muutamaa kuskia omaan lähtöön tai kokonaan ulos kilpailuista. Mielestämme paljon parempi ratkaisu on karsia hieman reilummalla kädellä ajajia A- ja B-finaaliin. A-finaaleissa ajetaan SM- ja nousupisteistä. B-finaalissa ajetaan lähdön voitosta ja palkinnoista ilman pisteitä.

Turvallisuus paranee merkittävästi kun finaaleissa on vähän vähemmän ajajia. Näkyvyys on parempi ja sen kautta ajaminen on varmasti mukavampaa.  

Jos jossain luokassa ajajia tulee yli 50 kpl niin sen jälkeen sääntöjen puitteissa on mahdollista järjestää C-finaali.

Tuplalähdöt oli alkuaan tarkoitettu tilapäisratkaisuksi. Niiden aiheuttamat ongelmat ovat niin selviä, että jatkossa niitä ei enää järjestetä.

Jotta karsinta olisi reilua kaikille, päätimme järjestää aika-ajot. Ajan säästämiseksi ne ajetaan aamun harjoitusten yhteydessä. Voi tuntua tylylle kun 450 A-luokassa vain 15 parasta pääsee A-finaaliin. Korkeatasoisessa lajissa tuo on arkipäivää kaikessa urheilussa, jääradan taso on kova. Muissa luokissa A-finaaliin pääsee hieman helpommalla. Tarkoitus on, että kaikki pääsisivät ajamaan jonkun yhteislähtö -finaalin. Aika-ajo tulee varmasti piristämään päivää kun jokaiseen kierrokseen täytyy keskittyä myös kellon käynti huomioiden.

Lajiryhmä antaa kilpailunjärjestäjälle enemmän vapauksia kuin ennen. Mikään ei siis estä järjestämästä ylimääräisiä lähtöjä. Jos järjestäjä haluaa ajattaa kuskeja niin siitä vaan ohjelmaa keksimään. Kuumaryhmä 250, kuumaryhmä 450 tai ihan mitä tahansa. Lähtöjen määrä on täysin riippuvainen kilpailunjärjestäjästä. Pakollinen SM ja nousupisteisiin vaadittava ohjelma on vain osa kilpailupäivästä. Ajaja voi vapaasti päättää osallistuuko mahdollisiin lisälähtöihin vai ei.

Lyhyesti vielä sääntöjen laatimisesta. Kerhot voivat esittää omia edustajia lajiryhmään ja lajipäälliköksi. Viimemainittu valitsee ryhmän jäsenet. SML:n hallitus vahvistaa kokoonpanon. Lajiryhmä laatii sääntöehdotukset liiton hallituksen vahvistettaviksi. Lajiryhmä kuulee myös ajajien näkemyksiä. Sääntöehdotukset tehdään kuitenkin täysin ryhmän sisällä. Ryhmä tekee varmasti parhaansa lajin edistämiseksi tulevaisuudessa. Valitettavasti niinkuin aina, on muutoksilla vastustajia. Olemme kuitenkin valmiita ottamaan kritiikin vastaan ja korjaamme asian jos päätöksissä havaitaan virhe.

Rakentava keskustelu ja ehdotukset jäärata -lajin kehittämiseksi toivotetaan tervetulleeksi ja huomioidaan muiden havaintojen ohella sääntöjä laadittaessa. Tämä ei kuitenkaan ole yhteiskuntapolitiikkaa, tätä ei johdeta some:lla.

25.10.2017
Lajiryhmä M. Kiiveri, J. Pirttinen, T. Salonen, K. Vehniäinen + lajikummi Ilkka Heinäaho


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Ceriffi 450 - 25.10.17 - klo:12:49
Ihan vain nopea kysymys työn lomassa: Vastustusta on ilmennyt, onko kannatusta ilmaissut jokin taho?


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Mara - 25.10.17 - klo:15:03
Hei kaikille!

Kommentoin yksityishenkilönä tätä ketjua.

Harmillista, että näitä keskusteluketjuja luodaan lisää samasta aiheesta ja vastaukset jäävät aina näin saamatta. Mielestäni on myös harmillista, että puhutaan aktiivista some- kirjoittelijoista, kun moni 2018- jääratasääntöjä kommentoinut näkyy kirjoittaneen ensimmäisen viestinsä juuri tässä tilanteessa, kun lajia ja sen luonnetta ollaan suuresti juuri muuttamassa kauden alla.

Pidän myös vastaamatta jättämistä harmillisena aliarviointina kisakuskeja ja kilpailujärjestäjiä kohtaan, jotka ovat pitkäaikaiseenkin kokemukseensa vedoten vastanneet yli A4- mittaisia, hyviä lausuntoja 2018- jääratasäännöistä. Toki siis lähes täysin nykyisten sääntöjen puolesta. Toivoisin ettei suuresta sääntömuutosesityksestä tehdä nyt arvovaltakysymystä, vaan kiistämätöntä mielipiteen ilmaisun vapautta kunnioitetaan sekä huomioidaan maksavien harrastajien ja kilpailunjärjestäjien kohtelun merkitys koko lajin tulevaisuudelle.

Mielipiteensä nykyisten sääntöjen säilyttämisen puolesta on ilmaissut nyt yli 50 kuljettajaa (joista osa myös kilpailunjärjestäjiä) yli 30:ltä paikkakunnalta ja vetoomus toimitetaan suunnitellusti Moottoriliittoon ennen työvaliokunnan kokousta (08.11.2017) ja näin myös ennen ns. sääntökokousta (07.12.2017). Tämä siksi, koska em. suuri harrastajaryhmä ei ole kokenut tulleensa kuulluksi ja näkevät kilpailunjärjestäjänkin kannalta statistiikan kehittyvän muuten negatiiviseen suuntaan, niin kilpailijamäärien, järjestävän kerhon tulojen, kuin yleisömäärienkin suhteen.

Tämä yli 50 kuljettajan ryhmä, jotka vetoomuksen takana ovat, muodostuvat niin suomenmestareista ja aloittelijoista kuin veteraaneista ja B- luokkien kuljettajistakin, tavoitteena tasa-arvoinen jäärataharrastaminen ja sen kehittäminen kaikki osapuolet huomioiden.

Yhteistyöterveisin:
Martti Mäki- Jouppila



Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Ceriffi 450 - 25.10.17 - klo:17:45
Heipä hei.

Kokeillaanpa laittaa yksi viesti tähänkin ketjuun.

Kuinka lajiryhmä on ajatellut tämän 450 luokan aika-ajon toteutettavaksi? Vaihtuuko mahdollisuus rauhalliseen rataan tutustumiseen nyt aika-ajoon, jossa pitää nopea kierros ajaa ensimmäisellä tai toisella kierroksella ennen kuin radalla on todella paljon hilettä? Aika-ajossa käsittääkseni kaikki 20-30 kuljettajaa on kerrallaan radalla, jolloin hilettä tulee todella nopeasti. Tällaisessa tilanteessa on myös hyvin vaikea löytää sellainen rako johon voisi nopean kierroksensa ajaa, ettei ole ketään edessä. Joudutaan  kytätä sitä rakoa mihin lähdetään nopeaa kierrosta ajamaan. Myös järjestys mihin kuljettajat päästetään harjoituksiin/aika-ajoon nousee tärkeäksi, ensimmäisten joukossa pääseminen takaa hyvät mahdollisuudet, kun taas loppupäässä oleminen heikentää niitä huomattavasti. Ajatellaanpa, että ensimmäisellä kierroksella joku kuski kaatuu yrittäessään nopeaa kierrosta tai pyörä vain hajoaa. Tällöin loppu aika-ajon ajan on keltainen lippu jossain kohdassa rataa ja aika-ajossa pärjää ne jotka ei siitä piittaa vaan vetää täysillä ohi.

Kiinteää lähtöjärjestystä perusteltiin sillä, että yleisölle ei aiheudu sekaannusta siitä, että eri kilpailuissa on eri lähtöjärjestys. Moniko lipun ostava katsoja käy katsomassa useamman kuin yhden kilpailun vuodessa. Siinä yhdessä kilpailussa on ihan sama mikä se lähtöjärjestys on, sen joutuu kuitenkin käsiohjelmasta lukea.

Omasta mielestäni on järkyttävää, että A-luokan kuskit ajavat B:n jälkeen. Mietitäänpä sellainen tilanne, että kuljettaja on noussut juuri A-luokkaan ja useinkaan nämä juuri nousseet eivät ole siinä top 15 porukassa (ainakaan en itse ollut silloin) ja joutuvat ajamaan sen B-luokan lähdön jälkeen, jossa ajaisivat ilman nousua. Mikä hyöty ja kenelle? Omalla kohdalla kehitystä lopulta tapahtui ja pääsin sinne top 15 porukkaan. Kehitystä syntyy parhaiten siitä, että pääsee ajamaan nopeampien kuljettajien kanssa ja näkemään kuinka he tekevät asioita. Sitä saattaa nähdä vain parin mutkan ajan ja joskus pidempään. Jossain vaiheessa siitä löytyy kuitenkin se joka on vain hieman nopeampi ja toista seuratessa omakin vauhti kasvaa. Nyt saattaa käydä niin, että he ajavat kilpaa samojen kuljettajien kanssa kuin edellisenäkin vuotena.

Vielä sellainen, että muistelisin urheilusäännöstössä olevan kohta, että kaikista B eristä pitää jakaa nousupisteitä. Nyt en ole asiaa tarkistanut, mutta onko muuttunut?

Ja mielestäni on väärin leimata sääntöjä kritisoineet "aktiivisesti some-kirjoittelua harjoittaviksi" varsinkin, kun se ei edes pidä paikkaansa...

Olisi mukavaa jos saisin vastauksia näihin. Kiitos.

-Herman Kenkkilä


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Soitiala#34 - 26.10.17 - klo:20:35
Moi,

tänä kesänä aloin kilpailla supermotossa ja kisakaverini innostui jääradasta ja osti tulevaa talvea varten TM 450. Hänen oli tarkoitus kilpailla isossa B-luokassa. Tämän tulevan sääntömuutoksen takia hän päättikin jäättää kisat ajamatta.

T: Antti Soitiala


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Juke O - 27.10.17 - klo:18:25
Nään nuo muutokset just niin että isosta B:stä luopuu reilusti porukkaa ja VET-luokastakin jotka on tykänny ajaa samalla toista luokkaa. Kokonaisuutena kisapäivä selkeämpi. Kun isoon A:han pääsee 15-nopeinta ne kuskit jotka ei sinne kerkeä koko talvena lopettavat tai anovat itsensä B-luokkaan. Tuo 125 luokka kyllä kompensoi osallistujien määrää ja on paras muutos miesmuistiin...


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 27.10.17 - klo:21:28
Kysymyksiä ja epätietoisuutta tuntuisi olevan ilmassa. Voisin toimia lajiryhmän äänitorvena harrastajien suuntaan ja selventää asioita. Voitte esittää kysymyksiä ja kommentteja 2018 sääntöehdotuksesta tähän ketjuun niin kerron miten uudet säännöt on suunniteltu.

Aika-ajo:


Kuinka lajiryhmä on ajatellut tämän 450 luokan aika-ajon toteutettavaksi? Vaihtuuko mahdollisuus rauhalliseen rataan tutustumiseen nyt aika-ajoon, jossa pitää nopea kierros ajaa ensimmäisellä tai toisella kierroksella ennen kuin radalla on todella paljon hilettä? Aika-ajossa käsittääkseni kaikki 20-30 kuljettajaa on kerrallaan radalla, jolloin hilettä tulee todella nopeasti. Tällaisessa tilanteessa on myös hyvin vaikea löytää sellainen rako johon voisi nopean kierroksensa ajaa, ettei ole ketään edessä. Joudutaan  kytätä sitä rakoa mihin lähdetään nopeaa kierrosta ajamaan. Myös järjestys mihin kuljettajat päästetään harjoituksiin/aika-ajoon nousee tärkeäksi, ensimmäisten joukossa pääseminen takaa hyvät mahdollisuudet, kun taas loppupäässä oleminen heikentää niitä huomattavasti. Ajatellaanpa, että ensimmäisellä kierroksella joku kuski kaatuu yrittäessään nopeaa kierrosta tai pyörä vain hajoaa. Tällöin loppu aika-ajon ajan on keltainen lippu jossain kohdassa rataa ja aika-ajossa pärjää ne jotka ei siitä piittaa vaan vetää täysillä ohi.



Aika-ajo tullaan ajamaan aamun harjoitusten (5kierr) yhteydessä. Kaksi ensimmäistä kierrosta on tutustumista ja heti perään ajetaan kolme aikakierrosta. Jokaisen kuljettajan paras aika jää voimaan. A-luokissa 15 parasta pääsee A-finaaliin ja loput ajajat B-finaaliin.

Olosuhteet eivät muutu ratkaisevasti kolmen aikakierroksen aikana. Voi olla, että eri luokkien välillä on suuriakin eroja radan kunnossa mutta aika-ajon aikana olosuhteet eivät muutu oleellisesti.

Luokasta riippuen radalla on 15-40 kuljettajaa. Lopullinen ryhmän koko selviää kun ilmoittautuneiden määrä on selvillä ja harjoitusryhmittely on tehty. Ruuhkaa on odotettavissa mutta tilanne on kaikille sama. Tasaisesti radalle levittäytymällä kaikille pitäisi olla kohtuullisesti tilaa.

Jos joku kaatuu ja mies tai pyörä jää radalle, aika-ajot keskeytetään ja ajajat otetaan ratavarikolle. Kilpailunjohtaja päättää ajetaanko lisää aikakierroksia, vai jäävätkö tulokset voimaan. Keltaisen lipun säännöt ovat voimassa.

Mielestämme aika-ajo on reiluin tapa jakaa ajajat A- ja B-finaaliin.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 27.10.17 - klo:21:57

Omasta mielestäni on järkyttävää, että A-luokan kuskit ajavat B:n jälkeen. Mietitäänpä sellainen tilanne, että kuljettaja on noussut juuri A-luokkaan ja useinkaan nämä juuri nousseet eivät ole siinä top 15 porukassa (ainakaan en itse ollut silloin) ja joutuvat ajamaan sen B-luokan lähdön jälkeen, jossa ajaisivat ilman nousua. Mikä hyöty ja kenelle? Omalla kohdalla kehitystä lopulta tapahtui ja pääsin sinne top 15 porukkaan. Kehitystä syntyy parhaiten siitä, että pääsee ajamaan nopeampien kuljettajien kanssa ja näkemään kuinka he tekevät asioita.


Valitettavasti kaikki eivät pääse A-finaaliin mukaan ja ajamaan harjatulla radalla. Kaikille tarjotaan kuitenkin tasapuoliset mahdollisuudet ajaa itsensä 15 parhaan joukkoon aika-ajoissa. Tehtävä ei ole helppo, mutta ei ylitsepääsemätön.

Tällä hetkellä A- ja B-luokkien tasoero on liian suuri. A-luokkaan nousseet ajajat ovat usein kaukana muiden takana. Yksi merkittävä syy tähän on vähäinen kokemus harjatulla radalla ajamisesta. B-luokka on ajanut aina lumisella radalla ja heillä ei ole mitään kokemusta miten harjatulla radalla ajetaan. Sitten kun ensimmäiset kisat koittaa A-luokassa niin yleensä A-miehet karkaa kauas horisonttiin. Itse koen, että monella luokkaan nousijalla on motivaatio koetuksella tässä vaiheessa. Uskon että on paljon mielenkiintoisempaa ajaa B-finaalin voitosta kuin entisen A-luokan sijasta 15-20.

Haluamme tarjota B-luokan finaaleihin vastaavat olosuhteet kuin A-luokan finaaleissa. Näin he oppivat ajamaan oikein ja uskomme sen helpottavan oleellisesti menestymisessä A-luokassa.

Yleinen kehittyminen ajajana vaatii paljon harjoittelua. Parhaiten ajajat kehittyvät kun hankkiutuvat harjoittelemaan nopeampien ajajien seurassa ennen kilpailukautta. Kilpailujen tehtävä on laittaa ajajat järjestykseen. Kilpailuissa oppimista tapahtuu vähän


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: mckiiveri - 28.10.17 - klo:00:14
Morens!

Lajiryhmän vastauksia:

-1 SM lähdon puolustajia on. Ovat olleet yhteydessä suoraan lajiryhmään. Esimerkki, ajat 7 SM starttia tuplalähdöillä ja uusilla renkailla, Aika kallista...

- Uusissa säännöissä annetaan kilpailun järjestäjälle mahdollisuus järjestää vaikka tripla lähdöt, Mutta ainoastaan yhdestä saa SM/Nousupisteet.

- Teknisiä muutoksia ei ole, Eli ei suurista muutoksista ole kyse. (jos kilpailun järjestätä ajattaa tuplalähdöt)

- Miksi A-Luokan kärjen pitäisi "valloittaa" Veteraani luokan kärki?

- Ne kuljettajat jotka eivät yllä A450 aika-ajoissa top 15 nippuun ajavat A450 B-Finaalin voitosta.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:09:40
Moi,

tänä kesänä aloin kilpailla supermotossa ja kisakaverini innostui jääradasta ja osti tulevaa talvea varten TM 450. Hänen oli tarkoitus kilpailla isossa B-luokassa. Tämän tulevan sääntömuutoksen takia hän päättikin jäättää kisat ajamatta.

T: Antti Soitiala

Tosi ikävää jos joku kokee uudet säännöt vastenmieliseksi ja päättää olla tulematta kisoihin. Haluaisin kuulla lisää perusteluja miksi kaveri ei tule mukaan?


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: mckiiveri - 28.10.17 - klo:10:06
Moi.

-Vino lähtöura on vaihtoehtoinen lähtötapa, Täytyy koittaa ensin käytännössä miten toimii. Tällä haettiin turvallisuutta, että kaikki ei olisi samassa nipussa ensimmäisessä hitaassa kurvissa.

- Aika ajossa on luonnollisesti voimassa keltaisen lipun säännöt ja tarvittaessa keskeytetään punaisella lipulla. 2 harjoitus kierrosta ja sitten 3 aika ajo kierrosta.

- 125 luokkaan on ollut halukkuutta, Toivottavasti saadaan uudesta luokasta yhtä suosittu kuin SM crossissa


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Jupe - 28.10.17 - klo:10:48
Tosi ikävää jos joku kokee uudet säännöt vastenmieliseksi ja päättää olla tulematta kisoihin. Haluaisin kuulla lisää perusteluja miksi kaveri ei tule mukaan?
Omasta mielestä ainakin hanurista se, et aina joutuu ajaa päivän lopussa. Miksi ei voi jatkaa kiertävällä lähtöjärjestyksellä?


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Niclas Pöytälaakso - 28.10.17 - klo:13:19
Tervehdys.

Nyt kun keskustelu on taas auki, heitän vähän muutamia ajatuksia lajiryhmän vastauksista sekä lisäkysymyksiä.

On huvittavaa kuinka puhutaan uudella lähtöjärjestyksellä ja erien määrällä kilpailupäivän lyhenevän. Mietitään esimerkkinä viime vuoden Seinäjoen kilpailuja. Kilpailueriä oli: JrOpenAx2, JrLitesAx2, JrOpenBx2, JrLitesBx2 , Veteraanit = 9 Lähtöä. Eli Seinäjoella ajettiin 9 lähtöä.
Nyt uusien sääntöjen aikataulussa on 8 lähtöä. Eli kilpailun järjeställä on lähes sama määrä lähtöjä järjestettävänä ja samoihin erien väliin aikataulullisesti osuvat harjaukset. Työn määrä ja järjestämiskulut pysyvätkin järjestäjän puolesta samana. Kuitenkin pienemmät osallistumismaksut sekä veteraanien sulkeminen muista luokista vie budjettia todella negatiiviseen suuntaan. Kylmästi voidaan todeta, että tässä puhutaan järjestämisen kannalta siitä tuotosta, mikä määrää ollaanko viivan alla vaiko yläpuolella.
Tilanne lähtöjen määrässä muuttui jossain kilpailuissa viime vuonna 11 lähtöön, kun iso B ajettiin kahdessa porukassa. Nyt uusissa säännöissä tämä on huomioitu a ja b finaaleilla. Aika-ajo on varmasti luokan jopa 45 kuljettajan kesken näyttävä, mutta tälläistä aika-ajoa suunnitellessa ei voida missään tapauksessa vedota turvallisuuteen. Ambulanssin liikkuminen on aina kamalaa ja ei aikataulullisestikkaan järkevää.

Perustelitte, että B-luokan harjatulla ajettu A-finaali valmistelee kuskia A-luokkaan. Kuitenkin on fakta, että täältä B-luokan A-finaalista noustaan kuitenkin todennäköisimmin seuraavaksi A-luokan B-finaaliin, jossa rata on taassen harjaamaton. Harjatulla valmistellaan harjaamattomalle. Logiikka ei välity allekirjoittaneelle.. A-luokan idea muuttuu aivan täysin - suurimpana kärsijänä tämän vuoden A-luokkaan nousijat. Meiltäpäin useampi nousija on epäillyt ajaako kilpaa.

Viime vuonna kun puhuttiin porrastetusta lähdöstä, olin itse kovasti sitä vastaan, sen muuttaessa lajin luonteen täysin. Olin kisakauden aikana yhteydessä kuljettajiin ympäri suomen, enkä kuullut yhtään porrastettua lähtöä puoltavaa kommenttia. Myös luettuani täältä yleisiä mielipiteitä ja perusteluja aiheesta, mielipiteeni porrastetun lähdön toimimattomuudesta jäällä oli selkeä. Ehdin unohtaa koko porrastetun lähdön ajatuksen, koska huomasin sen olevan harrastajien keskuudessa kannatusta keräämätön idea. Nyt kuitenkin hämmästyin suuresti kun tämä muutaman ihmisen ajama asia oli kirjattu sääntöihin 2018. Pettymys ja ihmetys oli suuri.

125-luokan tuleminen on hyvä idea. Kuitenkin mielestäni jos luokassa on alle kymmenen kuljettajaa olisi päivän pituuden vuoksi järkevää yhdistää pikku B-luokan yhteyteen. Varsinkin jos pikku B-luokassa on alle 15 kuljettajaa. 125-luokalle voidaan tämän JR Lites B-luokan sisällä jakaa omat pisteet, sekä järjestää oma palkintojen jako. (aikanaan toimi ATV-Open luokassa 450-kuutioisille.)
Mistä näitä kuljettajia on 125-luokkaan tulossa? Onko saatu ihan uusia harrastajia sitoutettua kylmiltään viivalle vai onko viivalla nähtävissä jäältä jo tunnettuja nimiä?

Lajiryhmä kysyi mitä mieltä sääntöluonnoksesta, mutta kun vastaukset eivät miellyttäneet julistettiin mielipiteet aktiivisten some-kirjoittelijoiden tekosiksi. Tämä oli mielestäni lajiryhmältä ala-arvoinen kommentti.


Itsellä ei JR Lites A-luokan kuljettajana olisi uusissa säännöissä huonoin asema, koska ajaa saisi aina ensimmäisenä. Kuitenkin jäärata on niin pienen harrastajakunnan touhua, että yksin tätä ei pysty monikaan tehdä. Tällöin täytyy ajatella kokonaisuutta. Meillä Seinäjoella ainakin touhu on niin pientä, että muutaman jäädessä lajin parista pois - katoaa muiltakin koko harrastus mahdollisuus. Itse ainakin joudun miettiä asioita itseni, kerhokaverini sekä kotikilpailut järjestävän kerhoni kannalta jos haluan harrastustani jatkaa. Pohdiskelua: Paljonko lajilla on varaa menettää jo olemmassa olevia kuljettajia? Jos harrastajat suuttuvat eivätkä lähde kilpailuihin, kestääkö laji välivuoden?


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:13:41

On huvittavaa kuinka puhutaan uudella lähtöjärjestyksellä ja erien määrällä kilpailupäivän lyhenevän. Mietitään esimerkkinä viime vuoden Seinäjoen kilpailuja. Kilpailueriä oli: JrOpenAx2, JrLitesAx2, JrOpenBx2, JrLitesBx2 , Veteraanit = 9 Lähtöä. Eli Seinäjoella ajettiin 9 lähtöä.
Nyt uusien sääntöjen aikataulussa on 8 lähtöä. Eli kilpailun järjeställä on lähes sama määrä lähtöjä järjestettävänä ja samoihin erien väliin aikataulullisesti osuvat harjaukset.


Seinäjoella oli jostain syystä vähän Open B ajajia (18kpl) ja kaikki ajoivat samassa lähdössä. Uusi sääntö mahdollistaa myös saman kun ajajia on max 20. Kaikki ajavat A-finaalissa.

Uuden säännön mukaan ajetaan 6-8 lähtöä. Edellyttäen, että mihinkään luokkaan ei ole ilmoittautunut yli 50 ajajaa. Vanhan säännön lähtöjen määrä oli 9-11. Riippuen siitä montako ajajaa oli Open B -luokassa.

Vanhan säännön yksi iso ongelma on suppea ajajakapasiteetti. Jos VET, Open A -luokkiin ilmoittautuu yli 25 ajajaa niin tuplalähtöjä ei voida enää ajaa. Uusi sääntö mahdollistaa suuremman osanottajamäärän ajattamisen.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:13:47
Työn määrä ja järjestämiskulut pysyvätkin järjestäjän puolesta samana. Kuitenkin pienemmät osallistumismaksut sekä veteraanien sulkeminen muista luokista vie budjettia todella negatiiviseen suuntaan. Kylmästi voidaan todeta, että tässä puhutaan järjestämisen kannalta siitä tuotosta, mikä määrää ollaanko viivan alla vaiko yläpuolella.


Kilpailunjärjestäminen on suurinpiirtein samanlaista kuin aikaisemmin. Osallistumismaksu 60/40€ on suositus ja järjestäjä päättää miten kisat hinnoittelee. Mielestäni järjestäjällä on ehkä hieman paremmat mahdollisuudet kerätä osallistumismaksuja, koska kilpailuohjelma antaa paljon enemmän vapauksia kuin aikaisemmin.

Kannustan kilpailun järjestäjää järjestämään kiinnostavaa lisäohjelmaa ja lisälähtöjä. Jokaisesta lisälähdöstä järjestäjä voi periä ylimääräisen osallistumismaksun.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:13:58

Perustelitte, että B-luokan harjatulla ajettu A-finaali valmistelee kuskia A-luokkaan. Kuitenkin on fakta, että täältä B-luokan A-finaalista noustaan kuitenkin todennäköisimmin seuraavaksi A-luokan B-finaaliin, jossa rata on taassen harjaamaton. Harjatulla valmistellaan harjaamattomalle. Logiikka ei välity allekirjoittaneelle.. A-luokan idea muuttuu aivan täysin - suurimpana kärsijänä tämän vuoden A-luokkaan nousijat. Meiltäpäin useampi nousija on epäillyt ajaako kilpaa.


Tässä tarkoitat varmaankin A450 luokkaa? A250 ajaa aina harjatulla radalla, jos ilmoittautuneita alle 20.

A450 on ehdoton kuninkuusluokka ja taso on ollut erittäin kova. Valitettavasti loppukilpailuun pääsy ei ole kenellekään itsestäänselvyys. A450 B-finaalissa olosuhteet eivät ole missään tapauksessa huonot, koska radalla on ajettu vain yksi lähtö ennen tätä. Jäähilettä voi hieman olla mutta radalla on varmasti tilaa etsiä puhdas ajolinja.

Kaudella 2017 ajettiin usein kolme lähtöä ennen harjausta ja usein viimeiselle luokalle rata oli luvattoman huonossa kunnossa. Uuden säännön mukaan harjausten välissä ajetaan vain kaksi lähtöä ja radat tulevat olemaan merkittävästi paremmassa kunnossa. Varsinkin B-luokissa tilanne paranee merkittävästi!


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:14:01

Viime vuonna kun puhuttiin porrastetusta lähdöstä, olin itse kovasti sitä vastaan, sen muuttaessa lajin luonteen täysin. Olin kisakauden aikana yhteydessä kuljettajiin ympäri suomen, enkä kuullut yhtään porrastettua lähtöä puoltavaa kommenttia. Myös luettuani täältä yleisiä mielipiteitä ja perusteluja aiheesta, mielipiteeni porrastetun lähdön toimimattomuudesta jäällä oli selkeä. Ehdin unohtaa koko porrastetun lähdön ajatuksen, koska huomasin sen olevan harrastajien keskuudessa kannatusta keräämätön idea. Nyt kuitenkin hämmästyin suuresti kun tämä muutaman ihmisen ajama asia oli kirjattu sääntöihin 2018. Pettymys ja ihmetys oli suuri.



Tarkoitat varmaankin vinoa lähtöviivaa??? Porrastettua lähtöä ei ole hyväksytty kauden 2018 säännöissä.

Säännöt mahdoillistaa vinon lähtöviivan kaudella 2018 jos joku kilpailun järjestäjä vakuuttuu sen toimivuudesta. Kuitenkin edelleen perinteinen suora lähtöviiva on käytössä.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:14:22
Aika-ajo on varmasti luokan jopa 45 kuljettajan kesken näyttävä, mutta tälläistä aika-ajoa suunnitellessa ei voida missään tapauksessa vedota turvallisuuteen. Ambulanssin liikkuminen on aina kamalaa ja ei aikataulullisestikkaan järkevää.


Aika-ajo ajetaan ennen varsinaisia kilpailuja ja emme halua tapahtumaan näyttävyyttä. Aika-ajon merkitys on karsia ajajat A- ja B-finaaliin. Me uskomme, että radalle mahtuu jopa yli 40 ajajaa. Mikään ei kuitenkaan estä kilpailun järjestäjää ryhmittelemästä ajajia kahteen aika-ajoerään harjoituksissa. Tämä olisi jopa suotavaa jos ilmoittautuneita on yli 50 ajajaa.

Ambulanssin liikkuminen on aina kamalaa, oli sitten syseessä kilpailu tai aika-ajo. Sitä emme toivo missään tapauksessa. Turvallisuus on tärkein asia.

Lyhyt oma näkemys asiasta:
Edellisen talven aikana minulla oli usein vaarallisia tilanteita Open A lähdössä ensimmäisen kolmen kierroksen aikana. Muutaman kerran lähtösuoralla pyörät takertuivat toisiinsa täydessä vauhdissa, Usein ensimmäisellä kierroksella erittäin heikko näkyvyys huolestutti, kun ei näe mitä edellä tapahtuu. Viimeisin tapaus oli yhteentörmäys ensimmäisessä mutkassa.

Kaikkia näitä tilanteita yhdistää tilanpuute. Ajajia oli liikaa radalla ja onnettomuus on erittäin todennäköistä. En halua kenenkään kokea tunnetta kun makaat jäällä ja joka puolelta menee pyöriä ohi. Toivot vaan ettei kukaan tule päälle.

A-luokassa yli 20 ajajaa on liikaa, kilpailu ei ole turvallinen. Ratojen leventäminen merkittävästi ei ole käytännöllistä ja sekään ei vähennä ilmassa olevaa jäähilettä. On paljon parempi karsia hieman osallistujamäärää ja jakaa ajajat A- ja B-finaaliin. Tällöin kaikilla on tilaa näyttää taitonsa ja menestyä kilpailussa.

Ymmärrän, että kaikki haluaisivat ajaa loppukilpailussa ja pettymys on kova jos A-finaaliin ei pääse. Kun taso nousee, niin tämä tulee eteen miltei kaikessa urheilussa.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:14:40
Omasta mielestä ainakin hanurista se, et aina joutuu ajaa päivän lopussa. Miksi ei voi jatkaa kiertävällä lähtöjärjestyksellä?

Missä luokassa ajat? Häiritseekö odotus vai radan kunto?

Kiinteä lähtöjärjestys on tehty huomioiden yleisö ja media. Jäärata on erittäin vauhdikas laji ja voisi saavuttaa huomattavasti suuremman medianäkyvyyden kuin muutamana viime talvena. Kiinteän lähtöjärjestyksen idea on tarjota yleisölle ja medialle lyhyessä ajassa parasta mitä laji voi tarjota. Kovimmat ja näyttävimmät luokat ajetaan tiiviissä aikataulussa.

Kilpailu alkaa A250 luokalla, seuraavaksi ajaa junnut 125 luokassa. Tämän jälkeen estradille tulee ehdoton kuninkuusluokka A450 A-finaali. Tähän menee noin puolitoista tuntia. Tässä on yleisölle ja medialle tarjottava osuus. Uskon, että kaikki jaksavat olla paikalla, eivätkä pety näkemäänsä.

Muutaman viime kauden aikana yleisö on unohdettu miltei kokonaan. Aikatauluista ei ole mitään käsitystä ja kuulutus on ainut jonka avulla saa selville mikä luokka on radalla. Kaikki pyörät on niin samalaisia, ettei luokkia voi erottaa toisistaan. Tapahtuma jättää melko sekavan kuvan yleisölle väitän.



Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Jupe - 28.10.17 - klo:15:14
Missä luokassa ajat? Häiritseekö odotus vai radan kunto?

Kiinteä lähtöjärjestys on tehty huomioiden yleisö ja media. Jäärata on erittäin vauhdikas laji ja voisi saavuttaa huomattavasti suuremman medianäkyvyyden kuin muutamana viime talvena. Kiinteän lähtöjärjestyksen idea on tarjota yleisölle ja medialle lyhyessä ajassa parasta mitä laji voi tarjota. Kovimmat ja näyttävimmät luokat ajetaan tiiviissä aikataulussa.

Kilpailu alkaa A250 luokalla, seuraavaksi ajaa junnut 125 luokassa. Tämän jälkeen estradille tulee ehdoton kuninkuusluokka A450 A-finaali. Tähän menee noin puolitoista tuntia. Tässä on yleisölle ja medialle tarjottava osuus. Uskon, että kaikki jaksavat olla paikalla, eivätkä pety näkemäänsä.

Muutaman viime kauden aikana yleisö on unohdettu miltei kokonaan. Aikatauluista ei ole mitään käsitystä ja kuulutus on ainut jonka avulla saa selville mikä luokka on radalla. Kaikki pyörät on niin samalaisia, ettei luokkia voi erottaa toisistaan. Tapahtuma jättää melko sekavan kuvan yleisölle väitän.


B450 ja odotus häiritsee. Ratahan kestää kyl hyvänä.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Ceriffi 450 - 28.10.17 - klo:16:30
No niin. Nyt on saatu vastauksia.

Eli aika-ajossa on voimassa keltaisen lipun säännöt. Millä sitä valvotaan, kun se on kilpailuissakin ollut vähän heikkoa. On oikeastaan mahdoton tuomita, että hidastiko joku siellä vai ei. Todellisuus ja teoria eroaa näissä hommissa aika paljon toisistaan. On tosi hieno ajatus, että kaikki sitä tottelisi, mutta ei se vain niin mene. Kolmas ja viimeinen kierros menossa ja keltainen lippu yhdessä kurvissa, moniko jättää pilaamatta kierroksensa?

A-luokkaan nousseet ajajat ovat kaukana muiden takana sen takia, että ei ole ajettu harjatulla.. Paraneeko asia sillä,että laitetaan heidät nyt ajamaan lisää harjaamattomalle? Ratkaisu mun mielestä tuohon olisi se, että treenattais harjatulla radalla, joka vaatii aktiivisen ja osaavan harrastajaporukan. Kuten väitettyä, kilpailuissa tapahtuu vain vähän oppimista, niin silti sääntöjä muutetaan siihen suuntaan, että sielä treenattais harjatulla ajamista? Eikö olisi parempi, että ne jotka ovat jo nousseet A:han saisivat mahdollisimman paljon kokemusta harjatulla radalla ajamisesta, ja nimenomaan kilpailutilanteessa? Ainakin itsellä sitä kehitystä on tapahtunut juurikin kilpailujen ansiosta. Sielä treeneissä voi olla ihan kuningas, mutta kun lyödään numerot pyörään ja sytytetään vihreä valo niin se on aivan eri asia. Itse ajaisin mielummin sellaisessa lähdössä missä voi saada pisteitä, kuin sellaisessa jonka voittaja on kuudestoista.

Siitä olen samaa mieltä, että kehittyminen vaatii paljon harjoittelua ja on hyvä treenata nopeampien kanssa.

Niclakselta tulikin tuossa hyvä kommentti, että harjatuista B-luokan kisoista noustaan harjaamattomaan A-luokkaan.

Ja nuo mediahommat.. Onko jossain jäänyt jutut tekemättä sen takia, että on pitänyt odottaa kilpailun päättymistä liian kauan. Veikkaan, että se asia ei tuolla muutu.

Hyvällä radalla tilanpuutetta ei juuri ole edes ensimmäisellä kierroksella. Kapealla radalla sitä on joka kierroksella ja ihan jo itsensäkin kanssa.

En oikein näe kilpailun järjestäjänkään näkökulmasta hyviä asioita tässä. Lajiryhmällä on mestaruuksia, se tiedetään. Montako järjestettyä kilpailua on?

Tämän enempää en väitä vastaan. Ei ole oikein, että harrastajat joutuvat väittelemään lajiryhmän kanssa, eikö niiden pitäisi tehdä yhteistyötä..



Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:16:43
B450 ja odotus häiritsee. Ratahan kestää kyl hyvänä.

Totta odottelua tulee muutama tunti. Ei ole kivaa, uskon. Kokonaisuuden kannalta on parempi, että muutamat ajajat odottaa kuin että yritämme saada yleisön odottamaan päivän huipentumaa.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:16:52
No niin. Nyt on saatu vastauksia.

Eli aika-ajossa on voimassa keltaisen lipun säännöt. Millä sitä valvotaan, kun se on kilpailuissakin ollut vähän heikkoa. On oikeastaan mahdoton tuomita, että hidastiko joku siellä vai ei. Todellisuus ja teoria eroaa näissä hommissa aika paljon toisistaan. On tosi hieno ajatus, että kaikki sitä tottelisi, mutta ei se vain niin mene. Kolmas ja viimeinen kierros menossa ja keltainen lippu yhdessä kurvissa, moniko jättää pilaamatta kierroksensa?


Hyvä huomio ja tätä mekin mietimme kokouksessa. Vielä ei ole kokemusta kuinka paljon väki kaatuilee aika-ajoissa. En usko, että tulee ongelmia. Jäällä riskirajalla ajaminen ei ole nopein tapa edetä. Tärkeintä on välttää virheitä. Näin ollen oletan, että kaatumisia ei tule usein.

Kun joku kaatuu ja jää radalle, niin tapahtuma pitää keskeyttää punaisella lipulla. Tarpeen vaatiessa aika-ajoja jatketaan kun tilanne selvä. Käytännön kokemukset varmasti vaikuttavat miten ohjeistusta hienosäädetään.

Joskus aikanaan ajettiin karsintaerät ja muutama ajaja jätettiin ulos loppukilpailusta. Siihen verrattuna aika-ajo on huomattavasti parempi ratkaisu.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:17:13

A-luokkaan nousseet ajajat ovat kaukana muiden takana sen takia, että ei ole ajettu harjatulla.. Paraneeko asia sillä,että laitetaan heidät nyt ajamaan lisää harjaamattomalle? Ratkaisu mun mielestä tuohon olisi se, että treenattais harjatulla radalla. Joka vaatii aktiivisen ja osaavan harrastajaporukan. Kuten väitettyä, kilpailuissa tapahtuu vain vähän oppimista, niin silti sääntöjä muutetaan siihen suuntaan, että sielä treenattais harjatulla ajamista? Eikö olisi parempi, että ne jotka ovat jo nousseet A:han saisivat mahdollisimman paljon kokemusta harjatulla radalla ajamisesta, ja nimenomaan kilpailutilanteessa? Ainakin itsellä sitä kehitystä on tapahtunut juurikin kilpailujen ansiosta. Sielä treeneissä voi olla ihan kuningas, mutta kun lyödään numerot pyörään ja sytytetään vihreä valo niin se on aivan eri asia. Itse ajaisin mielummin sellaisessa lähdössä missä voi saada pisteitä, kuin sellaisessa jonka voittaja on kuudestoista.



Siinä olen samaa mieltä, että parhaiten oppii kun pääsee harjoittelemaan A-finaalia vastaavissa olosuhteissa. Kannustan kerhoja hakemaan ympäristölupaa harjoitusradoille ja kehittämään toimintaa niin että harjoitukset voidaan ajaa kilpailuja vastaavissa olosuhteissa. Parissa reenipäivässä ajaa helposti enemmän kuin koko kauden kilpailuissa.

A-finaaliin pääsy ei ole itsestäänselvyys, eikä pidäkään olla. Kiva olisi, että kaikki sinne pääsisi mutta kun kaikki ei vaan sinne mahdu. A-finaali tulee olemaan erittäin kovatasoinen lähtö ja tasoerot pieniä. Kaikki A-finaaliin pääsijät voivat olla tyytyväisiä omaan suoritukseen. Haluamme, että A-finaalissa kaikilla on tilaa näyttää osaamisensa.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:17:24
Ja nuo mediahommat.. Onko jossain jäänyt jutut tekemättä sen takia, että on pitänyt odottaa kilpailun päättymistä liian kauan. Veikkaan, että se asia ei tuolla muutu.



Tästä olen täysin eri mieltä. Monestiko olette nähneet toimittajia haastattelemassa ja kuvaamassa maaliintulijoita päivän toisen lähdön jälkeen? Sanoisin, että harvoin. Koko tapahtumassa on toimittajia nähty liian harvoin. Mielestäni kisat ovat medialle niin hankalia, etteivät toimittajat jaksa tulla edes paikalle.

Käytännössä kuvat otetaan ensimmäisistä lähdöistä ja toimittajat soittaa perään jos muistavat tai saavat ajajia kiinni. En usko, että tämä ainakaan parantaa jääradan mahdollisuuksia kun lehdissä jaetaan palstatilaa. Kun jutut on nopeasti tehty ja kuvat otettu todistusaineistoksi niin juttujen on paljon todennäköisempää tulla julkaistuksi näkyvästi.



Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Ceriffi 450 - 28.10.17 - klo:17:27
Tätä juuri tarkoitin. En ole nähnyt toimittajia kisoissa. Jotain muuta tarvitaan parantamaan kyseistä asiaa.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: roippa - 28.10.17 - klo:20:02
20 vuotta vai liekkö enemmänki sivarit ajoi viimesenä. Aina, eikä kukaan moittinu.
ja aina myös yleisö jäi sitä odottamaan. Oli ääntä ja vaarallisia tilanteita.

Päivää voisi varmaan lyhentää porrastetulla katsastuksella.
joojoo talkoolaisia on vähän ja ne siityy sieltä muualle, mutta varmaan järjestettävissä.

Ja on menty tosi pienellä porukalla.
jopa 3 aktiivia harrastajaa. Silti pidetty rata auki ja joskus jopa sm kisat.

Muutoksia tulee aina ja kaikkia ei voi tyydyttää.
Tekisin itsekin pari pientä viilausta päiväkaavioon, mutta jostain on aina lähdettävä liikkeelle.

Hyvät harrastajat. Treenit on kotipuolessa sitä varten että saa kilsoja tahkota. Kisoissa näytetään omat kyt muille jos niitä on.
Kaikki maksaa se on selvä. Silti vielä halpa harrastus tämä laji on.
miettikää sitä super turbohärpäke sprint huru ukkoa joka ajaa sadan tonnin autolla yhen treenin, ja kaksi vetoa.
yhteensä jopa viisi minuuttia... eikä kukaan valita.
jäärata on tavallaan myös sprinttilaji..

Mont vuosikymmentä ajettiin vain yhdet lähdöt ja oli vaikka piikki erikoismiehiä.
eikä kukaan purnannut.
ja älkää kertoko tänne suuntaan miten tulee kalliiksi ja pitkiksi kisamatkat.
jos hommiin pitää lähteä ei se matkaa katso.

Asennetta ja tahtoa peliin hyvät ystävät.
muutellaan sitten parempaan pienin askelin..
Allekirjoitan toki tässö myös myöhässä tulleen jutun, mutta mikään muutoksissa ei aiheuta teknisyyteen, mikä voisi olla pahasta kesän rakentaneelle.

Ei muutako rattoreita upottamaan..

.timppa
ps. Me on ajettu jo kuukausi jäätä laittomilla piikeillä. (Kalavale(kko)?)


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Harri Lahti - 28.10.17 - klo:20:30
Tätä juuri tarkoitin. En ole nähnyt toimittajia kisoissa. Jotain muuta tarvitaan parantamaan kyseistä asiaa.

Mutta ehkä askel parempaan suuntaan? Mielestäni Wehnä perustelee muutoksia hyvin, lajiryhmässä on selvästi mietitty muutoksia tarkkaan. Eli muutoksia ei olla tekemässä vain muutoksien vuoksi.

Itse aloitin jääradalla kilpailemisen vasta 1989, silloin muistaakseni mentiin seuraavasti:
- tuolloin ei ollut a- tai b-luokkia, vaan kaikki oli samalla viivalla aloitteljasta mestariin
- harjoitukset 3 kierrosta / luokka
- karsinnat, yhteislähdöllä, muutama kierros/ luokka
- olikohan 30 vai 40 pääsi loppukilpailuun
- karsiutuneet sai lähteä kotiin samantien
- osallistujamäärältään isoimmassa luokassa saattoi olla n. 60 kilpailijaa tavoittelemassa finaalipaikkaa
- eipä siinä itkeskelty enempiä jos karsiuduttiin

Ihmeteltiin vaan kun eräs meidän kerhon (KonnMK) mestarikuljettaja ja nopea leipuri Hämeenlinnasta jäivät karsintalähdössä lähtöviivalle juttelemaan keskenään ja starttasivat vasta kun muu porukka oli eka kurviin jarruttelemassa. Silti ratkoivat keskenään mestaruuksia..

Tuohon aikaan vaatimukset/säännöt ja etenkin käytännöt ratojen sekä harjausten suhteen olivat nykyaikaan verrattuna vähäisemmät. Tarkoitan sitä että ajettiin joskus melkoisessa puurossa...:) melkoisessa rännissä..

Sittemmin rajoitettiin kohtalokkaiden onnettomuuksien vuoksi lähtijämäärää kahteenkymmeneenviiteen.
Tuli kuvaan myös kuljettajaluokittelu A / B. Säännöillä alettiin säätelemään ratojen mittoja ja harjauksia.

Syystäkin...

Eli eteenpäin on menty, ja eteenpäin mennään?

Isompiakin muutoksia on tapahtunut säännöissä eikä lajia ole silti pystytty tappamaan :)
Ei voi olla oletusarvo että kisoja järjestetään vain kilpailijoille, SM-sarjan tulisi olla lajimme näyteikkuna yleisölle, kuten Wehnä totesi aiemmin. Harjoittelu pitäisi tapahtua muualla.

Roippa viittasi osuvasti että erinäköisiä lähtöjä kaivataan yleisön joukossa, miten ne saadaan takaisin?




Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Ceriffi 450 - 28.10.17 - klo:20:35
Mutta ehkä askel parempaan suuntaan? Mielestäni Wehnä perustelee muutoksia hyvin, lajiryhmässä on selvästi mietitty muutoksia tarkkaan. Eli muutoksia ei olla tekemässä vain muutoksien vuoksi.

Itse aloitin jääradalla kilpailemisen vasta 1989, silloin muistaakseni mentiin seuraavasti:
- tuolloin ei ollut a- tai b-luokkia, vaan kaikki oli samalla viivalla aloitteljasta mestariin
- harjoitukset 3 kierrosta / luokka
- karsinnat, yhteislähdöllä, muutama kierros/ luokka
- olikohan 30 vai 40 pääsi loppukilpailuun
- karsiutuneet sai lähteä kotiin samantien
- osallistujamäärältään isoimmassa luokassa saattoi olla n. 60 kilpailijaa tavoittelemassa finaalipaikkaa
- eipä siinä itkeskelty enempiä jos karsiuduttiin

Ihmeteltiin vaan kun eräs meidän kerhon (KonnMK) mestarikuljettaja ja nopea leipuri Hämeenlinnasta jäivät karsintalähdössä lähtöviivalle juttelemaan keskenään ja starttasivat vasta kun muu porukka oli eka kurviin jarruttelemassa. Silti ratkoivat keskenään mestaruuksia..

Tuohon aikaan vaatimukset/säännöt ja etenkin käytännöt ratojen sekä harjausten suhteen olivat nykyaikaan verrattuna vähäisemmät. Tarkoitan sitä että ajettiin joskus melkoisessa puurossa...:) melkoisessa rännissä..

Sittemmin rajoitettiin kohtalokkaiden onnettomuuksien vuoksi lähtijämäärää kahteenkymmeneenviiteen.
Tuli kuvaan myös kuljettajaluokittelu A / B. Säännöillä alettiin säätelemään ratojen mittoja ja harjauksia.

Syystäkin...

Eli eteenpäin on menty, ja eteenpäin mennään?

Isompiakin muutoksia on tapahtunut säännöissä eikä lajia ole silti pystytty tappamaan :)
Ei voi olla oletusarvo että kisoja järjestetään vain kilpailijoille, SM-sarjan tulisi olla lajimme näyteikkuna yleisölle, kuten Wehnä totesi aiemmin. Harjoittelu pitäisi tapahtua muualla.

Roippa viittasi osuvasti että erinäköisiä lähtöjä kaivataan yleisön joukossa, miten ne saadaan takaisin?





Joo varmaan onkin askel parempaan suuntaan, mutta yksistään tuo ei vielä muuta mitään. On muutoksia varmasti mietitty, mutta kyllä pahasti tuntuu siltä, että osalllistumismaksuja tulee huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina, eikä kisajärjestäjillä ole tähän varaa. Täällä on varmasti harrastajien mielipide tullut selväksi muutoksista.


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Harri Lahti - 28.10.17 - klo:21:04
Sen noin 15 vuotta mitä olen saanut olla mukana kerhomme jääratakilpailujen järjestelytehtävissä, eivät kilpailijoiden osallistumismaksut ole olleet ainoa tulonlähde järjestäjälle, usein ei myös suurinkaan..



Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Wehnä - 28.10.17 - klo:21:41
Tämän enempää en väitä vastaan. Ei ole oikein, että harrastajat joutuvat väittelemään lajiryhmän kanssa, eikö niiden pitäisi tehdä yhteistyötä..


Asia on ymmärretty hieman väärin. Sosiaalinen media toimii vaikutuskanavana TODELLA huonosti. Täällä voi toki purnata asiasta ja vastaavasti lajiryhmä voi tiedottaa asiasta, mutta todellinen vaikuttamisen kanava menee kokonaan toista kautta.

Ainut tehokas tapa vaikuttaa on olla suoraan yhteydessä lajiryhmän jäseneen ja kertoa hänelle näkemykset. Tämä lajiryhmän jäsen vie ajajien toiveen kokouksiin jos kokee ehdotuksen järkeväksi ja  ajaa kuljettajien asiaa, muuta vaikutuskanavaa ei ole olemassa. Täällä netissä tulee vain paha mieli kun mielipiteitä vertaillaan. Lajiryhmä on tehtäväänsä valittu ja tekee varmasti parhaansa lajin edistämiseksi. Sääntöjen teko ei ole demokratiaa kovin laajassa mittakaavassa.

Mestaruuksilla ei lajiryhmätyössä ole mitään merkitystä. Hyvä jos ryhmässä olisi kokemusta kaikilta osa-alueilta (ajaminen, kilpailun järjestäminen jne.). Sillon päätökset ovat varmasti toimivia. Olen tällä hetkellä tyytyväinen lajiryhmän osaamiseen ja ilmapiiriin.

Jäärata on lajina hyvässä nosteessa. Valmistaudutaan kaikki siihen, että kilpailut ovat jatkossakin onnistuneita ja turvallisia tapahtumia.

Kerhojen tulisi esittää omia edustajia lajiryhmään. Heistä tuleva lajipäällikkö valitsee ryhmän ja sitä rataa homma etenee. Some toimii lähinnä opposition vaikutuskanavana, mutta hyvä sekin on olla olemassa niin päätösten toimivuus tulee tarkasteltua kriittisesti.



Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Herra 47 - 29.10.17 - klo:00:28
Yritin olla asiallinen


W ä


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: rossipojat - 29.10.17 - klo:20:56
Lainaus Wehnän kommentti 1.10.17:
 "Nämä ovat vain omia mielipiteitä niin kuin Jarmo kirjoitti ja yritän selvittää mitä mieltä ajajat ovat uudistuksesta. Kertokaa siis rohkeasti oma mielipide lähtöjen määrään. Tai kaipaan oikeastaan perusteluja miksi tuplalähtö on parempi.

Alkuun minäkin olin sitä mieltä, että toisessa lähdössä voi yrittää uudelleen jos ensimmäinen menee huonosti. Niin ja saa ajaa enemmän. Nyt muutaman vuoden kokemuksen jälkeen en ole niin innostunut tuplalähdöistä. Ensimmäiset 3-4 kierrosta menee sokkona lumituiskussa. Sitten kun näkee jotain ja voisi alkaa ajamaan kilpaa niin tulee ruutlippu. Ei kiva.

Mä en vaan usko tuohon kahden lähdön konseptiin. Luokkia on kuusi jos 125 -luokka tulee. Kaikki ei millään ehdi ajaa yhden päivän aikana kahteen kertaan. Mun mielestä SM-kisat on tehokas ja lyhyt tapahtuma, jossa mitataan ajajien osaaminen. Varsinaiset kilometrit kerätään reeniradoilla ja kerhokisoissa.

Jos ette kehtaa kirjoittaa tänne niin saa soittaa tai laittaa sähköpostia. Tiedot löytyy www.kvr.fi"

Onko tässä ristiriitaa? Mielipiteet tänne ja se menee väärin??
Hyvä että jäärata on nosteessa kun muissa lajeissa kujettajat vähenee kokoajan, crosscoutrystä hävinny toistasataa osallistujaa, motocrossissa varsinkin 85 c/a ssa todella vähän, mx2 enää reilu parikymmentä,,supermotossa vissiin kato käynyt..ratalajeja en tiedä enkä seurannut kai siellä menee paremmin,,
kunhan tässä ei käy niin että kun kuljettajat ajaa vaan "kotikisat" ei liiku enää aurakalustokaan eikä nykyisinkään taida olla yleisössä montaa joka kiertäis kaikki kisat ja osaavat ulkoa kiinteän ajojärjestyksen, jos näin olisi jää käsiohjelmat ja niiden mainosmyyntikin turhaksi


Otsikko: Vs: Säännöt 2018 Lajiryhmän kommentteja 2
Kirjoitti: Veteraani savosta - 04.11.17 - klo:16:20
Mielestäni sosiaalisessa mediassa kirjoittaminen on haastavaa ja kokonaisnäkemystä ei pysty muodostamaan vaikka kirjoittaisi kuinka tarkkaan. En tiedä tarkkaan oliko Suomen moottoriliiton lajipäivillä käsitelty jäärataa, mutta se olisi ollut tilaisuutena oikean tapainen näiden sääntömuutosten sekä aikaisempien vuosien analyysien tekemiseen. Sellaisen voisi mielestäni pitää tulevaisuudessa.

Muutaman oman mielipiteeni alle kirjoitan enkä oleta niiden saavan kaikkien lukijoiden kannatusta ja en sitä kaipaakaan. Kokemukseni jääradasta perustuu harrastus mielessä vuodelta 1992 ja kilpailemiseen vuosina 1993-1996, 1998-2004, 2006 sekä sitten viime talven pariin kilpailuun. Joku voi tunnistaa, turha kuitenkaan tälläisiä asioita nimellä alkaa perustelemaan vaan mielipiteeni alla.

Kuljettajan kehitys on useasta eri tekijästä kiinni, eniten halusta ajaa ja asenteesta, jolla harjoittelee ja sitten teknisestä osaamisesta pyörien säätämisessä jne. Mutta korostaisin yhdessä harjoittelun merkitystä, jolloin sovitaan kavereiden ja muidenkin kuskien kanssa harjoittelupaikalla erilaisien harjoitteiden tekemistä. Nopeita kierroksia, osakierros harjoituksia, kiritysajoa, ylipitkiä harjoituseriä ja aina kuljettajia on useampia eikä kuljettajien edes tarvitse olla täysin saman vauhtisia. Lisäksi harjoitusten suunnittelu etukäteen ja harjoittelun onnistuneiden sekä kehitettävien asioiden tunnistamista. Ei jäärata poikkea millään tavalla harjoittelultaa muihin lajeihin vaikkakin talvet eivät mahdollistakaan enää riittävän harjoitusmäärien ajamista ennen kilpailukautta.
Mielestäni olisi hyvä jos jokainen kuljettaja ehtisi noin 20-30 kertaa radalle ajamaan hyvät treenipäivät, jolla saisi ajamiseen tuntuman ja se vaatii kaikkien viikonloppujen sekä ehkä hieman lomienkin pitämistä talvella, talven toki pitää itsessään mahdollistaa harjoittelukauden riittävä pituus.
Nyt keskustelu on kääntynyt osittain kuljettajien vauhdin hakemiseen kilpailuerissä harjatulla radalla, jotta oppii ajamaan kovaa puhtaalla radalla. Mielestäni tuore A-luokan kuljettaja oppii ajamaan puhtaalla radalla kuten ennenkin on opittu eikä lähtöjen järjestyksellä saada kenenkään ajollista suoritusta nostettua aikaisempaa paremmin. Uskoisin pääsääntöisesti vaativan useamman vuoden kokemusta a-luokasta ennen kärkipään sijoitusten saavuttamista, jota tukee määrätietoinen, suunniteltu harjoittelu.
Kaudella 2017 Vieremällä ja Konnevedellä B-luokan lähdöissä ei mielestäni ollut esteitä ajaa hyviä kierrosaikoja, joskin ajolinjojen harjoittelu edesauttaa puhtaan uran ja ulkokaarteen puhtaan alueen hyväksi käyttämistä kilpailutilanteen mukaan.

Kiinnitin myös huomiota nykyisin vallalla olevaan ajotyyliin, jossa ajetaan hyvin suoraviivaisella ja kulmikkaalla ajotyylillä eikä satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta nähnyt ajolinjan vaihtamista erän aikana huomattavasti jouhevampaan vaikka edessä olisikin ollut 3-4 kuskia. Tästä johdattelisinkin asiaani rataprofiilien suosituksiin ja viime talvena ajamistani kisoisa tykkäsin Konneveden kisasta, joka aina ollut suosikkejani mutta en minä mitään pahaa sanottavaa löytänyt Vieremästäkään vaikka rata kului ja sääolot pakottivat veden takia kapeampaan rataan kuin olisi ollut järjestäjien tavoite. Vieremän kisassa pyörää tuli säätää kovempiin jarrutuksiin ja jyrkempiin kaarteisiin ja ajolinjan hakeminen oli todella tarkkaa mikäli halusi pysyä omalla ideaaliajolinjalla, mutta silti ajolinjoja oli jokaiseen kaarteeseen 2-3 eri vaihtoehtoa riippuen miten mutkayhdistelmät halusi viedä läpi. Eri asia sitten onnistuiko se kaikkien kaarteiden osalta, jolloin ajatusta joutuu muuttamaan välittömästi.
Muista radoista en tiedä, kuulin Seinäjoen vauhdikkaasta radasta ja ehkä tulevana talvena pääsen sitäkin kokemaan. Oriveden rataa oikein odotan, jos siellä olisi säilynyt entisajan leveys ja nopeus, jossa ajolinjoja on reippaasti. Hyvä olisi kaikkien kannalta, että olisi erilaisia ratoja ja kyllä jääradallekin kuuluvat tavallaan jarrupatit ja -urat kiihdytyksissä, jotka pistävät kuljettajia väkisin ajattelemaan eri vaihtoehtoja sekä seuraamaan miten edellä oleva ajaa ja pystyisikö siitä oppimaan itsekin.

Aurauskalusto on kehittynyt vuosien varrella ja ajanottokin livetuloksineen on nykyaikaa. Kiinnittäisin huomiota kilpailupaikkojen toimivuuteen sekä katsojakokemukseen (sama kuin asiakaskokemus). Viime talvena nauroin varikolla, kun kovat kilpailijat ja ns.tiimit tai ainakin sen tapaiset olivat aivan levällään varikolla eikä katsojalle ollut mitään infoa eikä katselupaikkoja ollut kuin muutamia upottavia lumikasoja. Onneksi kuulutus pelasi edes jotenkin ja haastatteluja oli osittain. Halutaanko kilpailuista katsojalle kokemus vai ei? Miellellään positiivinen sellainen.
Kilpailupaikalla varikolla tulee olla kärkikuskit lähekkäin tiimiteltoissa tai ilmankin, tiimejä voi olla b-kuskeillakin tai sekaisin, veteraaneja unohtamatta. Palkintojenjako ja haastattelut sekä katsojalle opastus hyville katsomopaikoille sekä grillimakkarat kahveineen lähellä. Tälläiseen kilpailuun voisi pyytää tukijoita, sukulaisia, tuttuja ja jopa anopinkin katsomaan talviurheilua parhaimmillaan. Ei pelkällä lähtöjen järjestyksellä saavuteta katsojakokemusta eikä myöskään sillä, että podium ja suljettuvarikko on tuomariston seuranta-alueella vaan keskeisesti katsojien lähellä. Livetulokset, kuulutus, katsojien ohjaaminen sekä mahdollisien tiimien kutsuvieraille mahdollistettavat kahvi-/ ruokaliput istumapaikkoineen ja saniteettitiloineen antaa mahdollisuuden  onnistuneeseen kokemukseen. Kilpailijatkin varmasti nauttivat siitä myös, että kuulevat kärkikuskien kommentteja ja voihan haastatella katsojiakin mikä jäi mieleen. Mielikuvitus on vain rajana (talkooväki on rajallinen) mitä kisoissa voi olla.
Nyt en näe arvoa jääratasarjalla, jotta se saisi sarjan käsittävää sponsoria, kannattaisi tehdä jääratasarjasta kausivideota, houkutella katsojiksi omia tukijoita "extremekokemuksella", pyytää läheisiä pakkaseen seisomaan 150-250km päähän, kun ajan yhden erän koko päivän aikana (voi olla jopa 6 kierrosta tai pari enemmän).

Sitten täysin minun henkilökohtaisen ongelmani on, etten voi ymmärtää miksi veteraania rangaistaan ettei voi ajaa kilpaa nuorempien kuljettajien kanssa kilpailussa vaan se käännetään toisin päin, että a-luokan kuljettaja valloittaa veteraanisarjan. Missään muussa lajissa ei ole ongelma, vaikka veteraanikuljettaja ajaa SM-pisteille ja mielestäni jos näin käy tulee nuorempien harjoitella enemmän ja pyrkiä oppimaan myös kokeneilta kuljettajilta ohituksia sekä ajolinjavalintoja. Ei kukaan veteraani lähtökohtaisesti ole missään lajissa Suomenmestari ja jos on niin sitten lajissa taso on valitettavan alhainen vaikka olisikin tasaväkinen.

Silti toivon jääratakaudesta pitkää, kaikkien kisajärjestäjien puolesta onnistuneita kilpailuja osallistujien kuin katsojien osalta, jääratakuskeille motivaatiota yhteisiin treeneihin ja itsensä haastamista kuljettajana, jota täydentää toimiva kalusto ja huoltojoukot. Ajan ne kisat, eräkierrokset ja luokat mihin säännöt sekä järjestäjät antavat mahdollisuuden, treenaan itseäni parasta aikaa takaisin kuntopohjaltani hyvään kuntoon ja rakennan kalustoa, yhteistyömuotoja sekä suunnittelen miten meinaan päästä takaisin rytmiin eli saan takaisin sitä attackia mitä joskus ollut. Odotan hymyileviä naamoja ja iloisia kisoja!

PS: on minulla hihassa ideoita lajin hyväksi, joista hyötyy kaikki ja niitä odotellessa, osa tulee somessa ja osa on konkreettista tekemistä yhdessä, nähdään...